Vammaisliikunnan ILO ry Uusia unelmia kohti ? naisten CP-maajoukkueen tarina alkoi

Perjantai 17.10.2025 - Daniel

Suomen naisten CP-jalkapallomaajoukkueen perustamisleiri pidettiin 1.6.2025 Helsingissä Töölön Pallokentillä. Maajoukkuetoiminta sai innostusta herättävän alun ja pidemmän tähtäimen tavoitteet on jo asetettu arvoturnauksissa kilpailemiseen. Osa pelaajista pääsee ottamaan ensikosketuksia kansainväliseen peliin jo tänä kesänä.

CP-jalkapallo on soveltavan jalkapallon muoto pelaajille, joilla on CP-vamma, sairastettu aivoverenkiertohäiriö tai muu aivoperäinen liikuntavamma. Suomen miesten CP-jalkapallomaajoukkueen Italia-maaotteluita seuranneena päivänä 1.6.2025 perustettu naisten CP-jalkapallomaajoukkue mahdollistaa nyt myös tyttö- ja naispelaajille uusien unelmien tavoittelun jalkapallon parissa.

- Jalkapalloperhe on erilaisten ihmisten yhteisö. On merkittävä askel niin vammais- kuin naisjalkapallolle, että saamme toteuttaa Palloliiton strategiaa ”Pidetään kaikki mukana” näin konkreettisesti, naisten CP-maajoukkueen joukkueenjohtajana ja valmentajana aloittanut Jutta Kurki kertoo alkaneen toiminnan merkityksestä.

- Paitsi että edistämme näiden yksittäisten tyttöjen ja naisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia kilpailla rakastamansa lajin parissa, näytämme myös mallia muille.

- Nämä ensimmäiset ”CP-Helmarit” ovat tienraivaajia ja esikuvia niille tytöille, jotka eivät ehkä koskaan ole uskaltaneet unelmoida urheilusta tai edes lähteä kokeilemaan liikuntaharrastusta tai joukkuelajeja.

- Toivottavasti saamme maajoukkuetoiminnalla ja lajin näkyvyydellä vauhditettua soveltavan jalkapallon leviämistä ympäri Suomen uusiin seuroihin, seuratasolla liperiläisen Ylämyllyn Yllätyksen puheenjohtajana toimiva Jutta Kurki jatkaa.

Naisten CP-maajoukkueen valmennuksesta vastaa Panu Laurell (VJS) tukenaan Jutta Kurki (Ylämyllyn Yllätys) ja Mari Marttinen (JyPK-JJK). Muihin taustahenkilöihin kuuluvat Hanna-Noora Hurri ja Ville Sallinen.

Innostava alku

Naisten CP-maajoukkueen alkuvaiheen tavoitteena on lisätä tietoisuutta lajista ja sen mahdollisuuksista sekä innostaa mahdollisimman monia pelaajia mukaan toimintaan. Maajoukkuetoiminnan vakiinnuttua tähtäin asetetaan Suomen edustamiseen ja kilpailemiseen kansainvälisillä kentillä.

Naisten maajoukkueen pelaajat ja taustat kokoontuivat jo lauantaina seuraamaan miesten CP-maajoukkueen otteluita Italiaa-vastaan. Sunnuntaina pelaajat pääsivät itse harjoittelemaan kentälle ja ilmassa oli kouriintuntuvaa innostusta ja iloa:

- Aloitusviikonloppu oli sydäntä lämmittävä. Pelaajien rohkeutta haastaa itseään oli upea seurata. Osa naisista ei ole koskaan ennen saanut rinnalleen vertaistaan pelaajaa, joka kannustaa ja ohjaa, Jutta Kurki kertoo.

- Jokainen pelaaja lähtötasostaan riippumatta suoriutui hyvin vaikeistakin harjoitteista. Pelaajien asenne harjoituksissa oli innostava ja kaikki olivat motivoituneita. Hienoa nähdä, että mukaan lähdetään täysillä, maajoukkueen päävalmentajana aloittanut Panu Laurell kiittelee.

- Pitkällä tähtäimellä pelillisesti on kehityttävä, mutta aloitus oli silti erittäin hyvä. Tulevaisuudessa siintävät tavoitteet maaotteluista ja Paralympialaisista muuttuivat askeleen todellisimmiksi, Laurell jatkaa.

Paralympialaisiin 2032?

CP-jalkapallo oli mukana Paralympialaissa vuodesta 1984, kunnes se tiputettiin pois lajilistalta vuoden 2016 Rion kisojen jälkeen. Kansainvälisen paralympiakomitean päätöksen yksi keskeisistä perusteista oli naisten vähäinen osallisuus lajin parissa.

Viime vuosina kansainvälisessä lajiyhteisössä on herätty kehittämään naisten tasavertaisia mahdollisuuksia harjoitella ja kilpailla. Uusia maajoukkueita on perustettu ympäri maailmaa ja jo kahdet naisten MM-kisat on pelattu.

Nyt CP-jalkapallo pyrkii takaisin Paralympialaisiin vuoden 2032 Brisbanen kisoihin. Kansainvälisen paralympiakomitean päätös asiasta tulee vuoden 2026 aikana.

- Olisi upeaa nähdä CP-jalkapallo lajina jälleen Paralympialaisissa ja vielä hienompaa, jos Suomen maajoukkue pelaisi siellä, joukkueenjohtaja-valmentaja Jutta Kurki toivoo.

Pelaajat tyytyväisiä maajoukkuetoiminnan alkuun

Jalkapalloa lapsesta saakka Pohjois-Karjalassa pelannut Tuuli Aaltonen kuuli CP-jalkapallosta ensimmäistä kertaa viime kesänä miesten CP-maajoukkueen pelatessa maaottelut Ranskaa vastaan Joensuussa.

Aaltonen kävi otteluiden jälkeen kertomassa miesten joukkueen taustahenkilöille olevansa heti mukana jos naisten maajoukkue perustetaan. Nyt lajiyhteisön mielissä pitkään muhinut haave muuttui todeksi:

- Maajoukkueen perustamisleiri oli ikimuistoinen kokemus. Miesten maaottelun seuraaminen edellisenä päivänä konkretisoi sitä, mihin naisten maajoukkueen kanssa voidaan edetä.

- Harjoitukset olivat monipuolisia ja onnistuneita. Ilmapiiri oli kannustava ja kaikki osallistuivat innokkaasti leiriin. Oli myös mukava päästä vähän jo pelaamaankin, Aaltonen jatkaa.

Helsingissä jalkapalloilun 9-vuotiaana aloittanut Maisa Fraser on osallistunut aiempina vuosina järjestettyihin lasten ja nuorten CP-jalkapallotapahtumiin. Myös Fraser oli tyytyväinen perustamisleirin antiin:

- Harjoituksissa oli hyvä haasteen taso ja kaikkien tarpeet otettiin huomioon. Pelaajilla oli hyvä yhteishenki ja reilua pallopeliä. Toivon, että löydämme mukaan vielä lisää uusia pelaajia, Fraser kertoo.

 Kansainvälisiä pelejä tiedossa jo tänä kesänä

Suomen maajoukkuepelaajat Tuuli Aaltonen, Maisa Fraser ja Minttu Kurki saavat jo tänä kesänä mahdollisuuden tutustua kansainväliseen naisten pelaamaan CP-jalkapalloon. Yllättävä tilaisuus aukeaa elokuussa Englannissa pelattavassa Intercontinental Cup -kehitysturnauksessa.

Turnaukseen osallistuva Tanskan joukkue tarvitsi lisää pelaajia ja kysyi Suomelta vahvistuksia lajin kansainvälisen kattojärjestö IFCPF:n myöntämällä erityisedustusluvalla. Maajoukkueen taustahenkilöt päätyivät suosittelemaan Aaltosta, Fraseria ja Kurkea joukkueeseen.

- Kutsu on upea mahdollisuus päästä näkemään ja pelaamaan CP-jalkapalloa kansainvälisesti Tanskan joukkueen mukana. Olen todella innoissani tästä mahdollisuudesta, Tuuli Aaltonen kertoo.

- Odotan turnaukselta hyvää yhteishenkeä, uuden oppimista ja pelaamaan pääsyä. Toivon, että saisin turnauksessa lisää kokemusta CP-jalkapallon pelaamisesta, ja että turnauksen myötä Suomen maajoukkuetoimintaa voitaisiin edelleen kehittää.

Tanskan lisäksi Intercontinental Cupissa pelaavat Hollannin, Australian, Nepalin ja Yhdysvaltojen joukkueet. Suomalaispelaajat pääsevät heti mittaamaan maailman absoluuttisen huipun tasoa, sillä Australia on lajin tuore maailmanmestari. Myös Maisa Fraser odottaa turnausta innolla:

- Minulla on toive tutustua eri kulttuureihin eri maiden joukkueiden kanssa ja kertoa toiminnastamme Suomessa, jotta muut maat huomaavat Suomen tulleen mukaan peliin, Fraser summaa.

Intercontinental Cupin jälkeen Suomen naisten CP-jalkapallomaajoukkueen toiminta saa jatkoa vuoden toisen päiväleirin muodossa sunnuntaina 7.9. Helsingissä.

—

Suomen miesten ja naisten CP-maajoukkueet etsivät jatkuvasti uusia pelaajia, joilla on CP-vamma, sairastettu aivoverenkiertohäiriö tai muu aivovamma.

Miesten CP-maajoukkue on toiminut vuodesta 1999, naisten CP-maajoukkue perustettiin 1.6.2025.

Lue lisää: www.cpjalkapallo.fi

 

VIRVE Beach Volley 2025 toi viranomaiset yhteen - 22. kerta hiekalla vahvistaa yhteishenkeä

Perjantai 12.9.2025 klo 15.08 - Mika-Matti Trogen

Syyskuun puolivälissä Vantaan Hiekka.fi -sisähalliin kokoontui jälleen poliiseja, palomiehiä, rajavartijoita, tullimiehiä, puolustusvoimien edustajia ja rikosseuraamuslaitoksen henkilöstöä, kyse ei ole vain urheilusta. VIRVE Beach Volley -turnaus on kasvanut kahden vuosikymmenen aikana perinteeksi, joka symboloi eri viranomaistahojen yhteishenkeä ja keskinäistä luottamusta.

Tänä vuonna turnaus järjestetään jo 22. kerran, ja vaikka hiekalla mitellään mestaruuksista, syvin merkitys löytyy muualta: siitä, että ihmiset, jotka arjessa tekevät raskasta ja usein riskialtista työtä eri organisaatioissa, kohtaavat toisiaan rennossa ja epämuodollisessa ympäristössä.

Messilästä Vantaalle – pitkä tarina

Ensimmäinen viranomaisten yhteinen beach volley -turnaus pelattiin vuonna 2004 Messilässä. Sen jälkeen tapahtuma on kiertänyt eri puolilla Suomea: Vaasassa, Eurassa, Hyvinkäällä, Porissa, Helsingissä, Jyväskylässä ja Vantaalla. Jotkin paikkakunnat ovat nähneet turnauksen vain kerran, toiset useampaan otteeseen.

Turnauksen järjestää Poliisi-Biitsi ry, joka on vuosien aikana rakentanut kisasta ilmiön, joka tunnetaan laajalti viranomaisten piirissä. Yhdistys on huolehtinut siitä, että tapahtuma pysyy hyvähenkisenä, avoimena ja kaikkia osallistujia yhdistävänä.

Yhteinen kenttä – yhteinen kieli

Beach volley saattaa kuulostaa lajina kepeältä verrattuna viranomaisten päivittäiseen työhön, jossa kohdataan onnettomuuksia, rikoksia ja kriisitilanteita. Mutta juuri siinä piilee turnauksen vahvuus. Kentällä ollaan tasa-arvoisia: poliisipartion vanhempi konstaapeli voi lyödä pallon rajavartijan jalkoihin, tullin tarkastaja voi torjua puolustusvoimien kapteenin hyökkäyksen, ja pelastuslaitoksen palomies voi hurrata yhdessä rikosseuraamuslaitoksen vartijan kanssa.

– Kun pelataan, unohdetaan virkapuvut ja tittelit. Silloin ollaan vain joukkueita ja pelaajia. Se rakentaa yhteistä kieltä, joka ulottuu myös pelin ulkopuolelle, toteaa pitkään turnauksia kiertänyt pelaaja, poliisin edustaja Jari Koskela.

---------------------------------

----------------------------------

Mestareita ja tarinoita

Vuoden 2024 mestaruudet menivät jälleen kovatasoisille joukkueille. Naisten sarjassa voiton veivät poliisit Sonja Snellman ja Vilma Ruuska, miesten sarjassa puolestaan pelastuslaitoksen duo Antti Hyvönen ja Miikka Putkonen. Harrastesarjan kirkkaimmat mitalit pokkasi poliisin joukkue OLLI & BOYS (Olli Kuusisto, Mikko Talvitie ja Harri Viitanen).
Monille voittajille palkintojen lisäksi tärkeämpää on kuitenkin se, että yhteisiä kokemuksia syntyy. Useampi joukkue kertoo, että turnauksen jälkipuinnit ja yhteiset illanvietot ovat vuosien varrella synnyttäneet ystävyyssuhteita, jotka kantavat arjen työtilanteissakin.
Yhteenkuuluvuus on

Voimavara myös työssä

Suomessa viranomaisten välinen yhteistyö on arjessa välttämätöntä. Poliisi, pelastuslaitos, rajavartiolaitos, tulli, puolustusvoimat ja rikosseuraamuslaitos kohtaavat toisensa monissa tilanteissa: rajat ylittävissä rikostutkinnoissa, suuronnettomuuksien torjunnassa, kadonneiden etsinnöissä ja poikkeusolojen harjoituksissa.

Kun eri viranomaistahojen ihmiset tuntevat toisensa jo entuudestaan, yhteinen työ helpottuu huomattavasti.

– Luottamus ei synny pelkistä ohjeista tai virallisista palavereista. Se syntyy siitä, että tunnet sen ihmisen, joka tulee rinnallesi kriisitilanteessa. Tällaiset tapahtumat ovat siksi korvaamattoman arvokkaita, sanoo pelastuslaitoksen joukkueessa pelaava Miikka Putkonen.

Rentoa mutta tavoitteellista

Turnauksen pelit pelataan yleensä kolmessa sarjassa: miesten, naisten ja harrastesarjassa. Kilpailullisuutta löytyy, mutta tapahtumassa pidetään huolta siitä, että myös harrastajat saavat onnistumisen kokemuksia.

Hiekka.fi -hallin hiekalla tunnelma on usein intensiivinen, mutta samalla lämmin. Joukkueet kannustavat toisiaan, ja moni kokee, että juuri rento mutta tavoitteellinen ilmapiiri erottaa VIRVE-turnauksen muista urheilutapahtumista.

Kahden vuosikymmenen jälkeen VIRVE-turnaus on saanut jo oman historiansa. Monet osallistujat muistavat vielä alkuaikojen talkoohenkiset kisat Messilässä, joissa kentät rakennettiin lähes käsin. Nykyisin perusidea on sama: luoda tilaisuus, jossa eri viranomaistahot kohtaavat toisiaan hiekalla, pallon ja hyvän hengen merkeissä.

Henkilökohtainen ulottuvuus

Monelle osallistujalle turnaus on myös hengähdystauko työn vaativuudesta. Arki poliisissa, pelastustoimessa tai rikosseuraamusalalla voi olla raskasta ja henkisesti kuluttavaa. Beach volley -turnaus tarjoaa tilaisuuden irrottautua hetkeksi ja ladata akkuja.

– Tämä on kuin lomaa, mutta samalla se antaa voimia työhön. Kun näkee kollegoita muista viranomaisista, tajuaa, että ei ole yksin tässä hommassa. Meitä on iso porukka, joka tekee tärkeää työtä suomalaisen turvallisuuden eteen, kertoo rajavartiolaitoksen pelaaja, ylikersantti Hanna Miettinen.

Sillat yli organisaatiorajojen

Turnauksen merkitys ei rajoitu hiekalle. Yhteiset kokemukset kantavat pitkälle. Useampi osallistuja on todennut, että kun työtilanteessa kohtaa henkilön, jonka kanssa on joskus pelannut samassa tai vastakkaisessa joukkueessa, yhteistyö sujuu jouhevammin.

Kyse on siis paljon muustakin kuin urheilusta – kyse on verkostojen rakentamisesta ja luottamuksen vahvistamisesta. Näin VIRVE-turnaus tukee sitä samaa tavoitetta, jonka vuoksi viranomaisten välistä yhteistyötä muutenkin kehitetään.
Kun 12. syyskuuta 2025 Vantaan sisähallissa pallo nousi taas ilmaan, paikalla oli jälleen tuttuja ja uusia joukkueita eri puolilta Suomea. Hiekka pöllysi, verkot heiluivat ja kannustus kuului.
Samalla rakennetaan jotain vielä tärkeämpää kuin tulostaulu: viranomaisyhteisön yhteishenkeä, joka voi ratkaista kriittisellä hetkellä.

– Kun hiekalla opitaan tuntemaan toisia, se näkyy myös työssä. Silloin viranomaisyhteistyö ei ole pelkkää sanahelinää, vaan todellista yhdessä tekemistä.

Printmix toimittaa turnaukselle kisajulkaisun ja Suomen Myyntimediat suorittaa lehden ilmoitusmyynnin. 

Viesti -lehti ja nuorten liikenneturvallisuus

Maanantai 18.8.2025 klo 16.13 - Henri K.

Liikkuvan poliisin perinneyhdistyksen Viesti -lehteä julkaisee vuonna 2014 perustettu Liikkuvan poliisin perinneyhdistys ry, jonka internetsivut löytyvät täältä: www.lppy.fi

Printmix suorittaa lehden kustantamisen. Hoidamme lehden suunnittelun, avustamme artikkelien teossa ja lehden kuvituksessa. Suoritamme lehden taiton ja painotyöt. Myös lehden postitus ja digijakelu tuotetaan kauttamme. Suomen Myyntimediat, joka kuuluu omana osastona yhtiöömme tekee julkaisun ilmoitusmyynnin.

Tässä lehdestä poimittu artikkeli: 

Pyöräilijän liikennesäännöt lyhyesti

Pyöräily on monelle lapselle, nuorelle ja aikuiselle paitsi käytännöllinen kulkumuoto myös tapa liikkua ja nauttia arjesta. Liikenteessä pyöräilijät ovat tärkeitä toimijoita, joiden on tunnettava omat oikeutensa ja velvollisuutensa, jotta liikenne sujuu turvallisesti ja jouhevasti. Tässä artikkelissa käsitellään pyöräilijän liikennesääntöjä Suomessa, erityisesti lasten ja nuorten näkökulmasta.

Pyöräilijä on ajoneuvon kuljettaja

Liikennesääntöjen mukaan polkupyörä on ajoneuvo, ja sen kuljettaja on ajoneuvon kuljettaja siitä huolimatta, että pyörä ei ole moottoroitu. Tämä tarkoittaa sitä, että pyöräilijää koskevat monet samat säännöt kuin autoilijoita: oikeanpuoleinen liikenne, liikennevalojen noudattaminen, väistämissäännöt ja käyttäytyminen risteyksissä.

Pyöräilijä saa käyttää pyörätietä, ajorataa tai piennarta, jos pyörätie on olemassa, on sitä käytettävä. Jos pyörätie on yhdistetty jalankulkuun (yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä), pyöräilijän on sovitettava nopeutensa jalankulkijoiden mukaiseksi ja vältettävä heidän häiritsemistä.

Ajaminen suojatiellä ja tienylitykset

Pyöräilijä saa ylittää tien suojatietä pitkin, mutta silloin hänellä ei ole jalankulkijan oikeuksia. Toisin sanoen autoilijalla ei ole väistämisvelvollisuutta pyöräilijää kohtaan suojatiellä, ellei pyöräilijä ole noussut pois pyörän selästä ja taluta pyörää. Tämän vuoksi on aina turvallisinta nousta pyörän päältä ja taluttaa se tien yli, erityisesti vilkkaassa liikenteessä.

Ylittäessään ajorataa pyöräilijän on väistettävä kaikkea muuta liikennettä, jos saapuu pyörätieltä. Vain jos liikennemerkki osoittaa pyöräilijälle etuajo-oikeuden, muu liikenne väistää.

Väistämissäännöt pyöräilijälle

Väistämissäännöt ovat keskeinen osa turvallista pyöräilyä. Tässä muutama pääsääntö:

Pyöräilijän on väistettävä oikealta tulevaa ajoneuvoa risteyksessä, jos liikennemerkkejä ei ole.

Käsimerkit ja ennakointi

Pyöräilijän on hyvissä ajoin ennen kääntymistä näytettävä käsimerkki: oikea käsi osoittaa oikealle kääntymisen ja vasen vasemmalle. Jarruttamista ei tarvitse osoittaa, mutta vauhdin hidastaminen hyvissä ajoin ennen kääntymistä on turvallista ja suositeltavaa.

Ennakointi tarkoittaa, että pyöräilijä tarkkailee liikennettä, arvioi tilanteet etukäteen ja tekee rauhallisia ja ennustettavia liikkeitä. Yllättävä kääntyminen, äkillinen pysähtyminen tai poukkoilu saattaa aiheuttaa vaaratilanteen.

Pyöräilijän varusteet ja pyörän kunto

Pyörässä on oltava:

Ikärajat ja erityissäännöt lapsille ja nuorille

Alle 12-vuotiaat saavat pyöräillä jalkakäytävällä, jos pyöräily ei vaaranna jalankulkijoita. Tämä mahdollistaa pienille lapsille turvallisemman tavan harjoitella pyöräilyä liikenteessä.

Nuorten tulee noudattaa samoja liikennesääntöjä kuin aikuisten. Pyöräilykypärän käyttö on pakollista alle 15-vuotiaille ja vahvasti suositeltavaa kaikille.

Sähköavusteiset pyörät ja sähköpotkulaudat

Sähköavusteinen pyörä kuuluu pyörien liikennesääntöjen piiriin, kun sen moottorin teho on enintään 250 W ja se avustaa korkeintaan 25 km/h nopeuteen. Samat säännöt koskevat sähköpotkulautoja, joita ajetaan pyörätiellä tai ajoradalla.

Kypärän käyttö on vahvasti suositeltavaa myös sähköpotkulautailussa, ja liikennesääntöjen tunteminen on välttämätöntä erityisesti vilkkaassa liikenteessä.

Pyöräily ryhmässä ja koulumatkat

Kun pyöräillään ryhmässä, on pidettävä sopiva etäisyys edellä menevään ja kuljettava jonossa, ei rinnakkain. Ohittaminen tapahtuu vasemmalta, ja ohitettava voi osoittaa, milloin on turvallista ohittaa.

Koulumatkapyöräilyssä on hyvä opetella reitti aikuisen kanssa, tarkistaa pyörän kunto ja käydä läpi reitin vaaranpaikat. Hyvin harjoiteltu koulumatka tuo varmuutta ja turvallisuutta liikenteeseen.

Vastuu ja turvallisuus liikenteessä

Pyöräilijän on aina otettava huomioon muut tiellä liikkujat. Hyvä käytös, silmiin katsominen, käsimerkit, soittokellon käyttö ja rauhallinen eteneminen edistävät turvallista liikennettä.

Liikennesääntöjen noudattaminen ei ole vain lakikysymys, vaan kyse on kaikkien turvallisuudesta. Pyöräilijällä on oikeuksia, mutta myös vastuu olla ennakoiva, huomaavainen ja valpas liikenteessä.

Yhteenveto

Pyöräily on hieno tapa liikkua ja kehittää omatoimisuutta, kunhan säännöt ovat hallussa. Oikeaoppinen pyöräily tekee liikenteestä sujuvampaa ja turvallisempaa kaikille. Muista: kypärä päähän, katse eteen ja mieli valppaana!

Syöpäpotilaiden Ystävän Tuki -lehti

Maanantai 7.7.2025 klo 14.47 - Henri K.

Suun- ja nielun alueen syöpäyhdistys ry – Tukea, toivoa ja tietoa elämän eri vaiheissa

Suun- ja nielun alueen syöpäyhdistys ry on valtakunnallinen potilasjärjestö, joka tarjoaa vertaistukea ja ajantasaista tietoa suun, nielun, kurkunpään ja leukojen alueen syöpään sairastuneille sekä heidän läheisilleen. Yhdistyksen toiminnan ytimessä on halu kohdata ihminen kokonaisena – ei vain potilaana vaan myös ystävänä, läheisenä ja kanssakulkijana vaikeassa elämänvaiheessa.

Yhdistys on toiminut jo vuosien ajan läheisessä yhteistyössä terveydenhuollon asiantuntijoiden, muiden potilasjärjestöjen sekä Syöpäjärjestöjen kanssa. Sen tavoitteena on lisätä tietoisuutta pään ja kaulan alueen syövistä, vaikuttaa hoitoketjujen toimivuuteen sekä tarjota psykososiaalista tukea sairastuneille.

Ystävän Tuki yhdistää

Yhdistyksen julkaisema Ystävän Tuki ei ole vain tiedotusväline, vaan lämminhenkinen yhdistyksen ääni ja tärkeä tiedotuskanava. Lehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa, ja sen sisältö on suunnattu niin potilaille kuin heidän läheisilleen, terveydenhuollon ammattilaisille sekä muille yhdistyksen toiminnasta kiinnostuneille.

Lehdestä löytyy:

Henkilötarinoita sairastumisen eri vaiheista

Asiantuntijahaastatteluja

Vertaistuen merkityksestä

Tietoa ja vinkkejä hoidoista, toipumisesta ja arkeen palaamisesta

Ajankohtaisia uutisia yhdistyksen toiminnasta ja tapahtumista

Lehden nimi, Ystävän Tuki, kuvastaa yhdistyksen ydintehtävää: tarjota rinnalla kulkemista ja tukea – juuri silloin, kun sitä eniten tarvitaan.

Miksi yhdistyksen ja lehden työ on tärkeää?

Pään ja kaulan alueen syövät ovat usein harvinaisempia ja vaativat monialaista hoitoa ja kuntoutusta. Näihin sairauksiin liittyy usein myös voimakkaita ulkonäköön, puheeseen ja nielemiseen liittyviä haasteita, jotka voivat vaikuttaa ihmisen identiteettiin ja sosiaalisiin suhteisiin.

Opaskoirayhdistys ry julkaisee Valjaissa -lehteä

Perjantai 23.5.2025 klo 13.32 - Mikael Black

paskoirayhdistys perustettiin syyskuussa 1948, jolloin se ryhtyi
kouluttamaan opaskoiria siviilisokeille. Yhdistyksen tarkoitukseksi
määriteltiin opaskoirien hankkiminen, varojen keruu niiden koulutukseen,
kilpailujen järjestäminen koirien kehittämiseksi ja yleisön harrastuksen
herättäminen opaskoira-asiaan.

Opaskoirayhdistys ry on valtakunnallinen, yleishyödyllinen yhdistys, joka toimii opaskoirankäyttäjien etujärjestönä Suomessa. Sen keskeinen tehtävä on edistää näkövammaisten henkilöiden itsenäistä liikkumista ja hyvinvointia opaskoiratoiminnan avulla.

Yhdistyksen tehtävät ja toiminta

Vapaaehtoistoiminta ja peesarit

Yhteistyö ja kumppanit

Varainhankinta ja tukeminen

Opaskoirayhdistys ry:n toiminta perustuu vahvaan yhteisöllisyyteen ja vapaaehtoistyöhön, joiden avulla se edistää opaskoirien ja niiden käyttäjien asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa.

Valjaissa -lehti

Blue Knights Finland I ry julkaisee Siniset Ritarit -lehteä

Sunnuntai 16.3.2025 klo 15.42 - Mika-Matti Trogen

Blue Knights on perustettu huhtikuussa 1974 Yhdysvalloissa Bangorissa paikallisten poliisien kesken.

Kerho päätettiin perustaa ikään kuin vastapainoksi rikollisille moottoripyöräjengeille.

Blue Knights -nimi ja -logo ovat kansainvälisesti rekisteröityjä tavaramerkkejä.

Blue Knights International on levinnyt maailmanlaajuiseksi organisaatioksi. Paikallisosastoja on ympäri maailman mm. Amerikassa, Australiassa, Euroopassa, Skandinaviassa. Euroopan lähes jokaisessa maassa on tällä hetkellä vähintään yksi Blue Knights -osasto. Jäseniä kerhossa on yli 19500.

Blue Knightien ideologia voidaan vapaasti suomennettuna jakaa viiteen osaan:

1. Pitää yllä ”vanhan ajan hyvää” motoristihenkeä

2. Edistää moottoripyörä harrastusta ja moottoripyöräilyn turvallisuutta

3. Ajaa moottoripyörän omistajien ja käyttäjien etuja

4. Edistää esimerkillä ja muilla hyväksyttävillä keinoilla moottoripyörän turvallista käyttöä ja moottoripyöräilystä nauttimista

5. Tuoda lainvalvojia lähemmäs suurta yleisöä

Blue Knights Suomessa

Suomessa on kaksi paikallisosastoa Blue Knights Finland I on perustettu 2003 Lahdessa ja Blue Knights Finland II on perustettu 2018 Kokkolassa.

Yhdistys on avoin kaikille moottoripyöräileville lainvalvojille, joilla on valtion virka ja kiinniotto- ja/tai pidätysoikeus.

Tällaisia virkamiehiä löytyy esimerkiksi:

- tullista
- poliisista
- rajavartiolaitoksesta
- puolustusvoimista

Myös rikosseuraamuslaitoksen sekä syyttäjäviranomaisissa voi olla tälläisia virkamiehiä.

Blue Knights Finland I ry yhdeksi tärkeäksi toiminnaksi on muodostunut hyväntekeväisyys. Kerho on lahjoittanut, niin rahaa kuin aikaa, koko olemassaolonsa aikana erilaisille tahoille pyrkien jakamaan ja tuomaan iloa arjen keskelle. Lapset ovat olleet hyvin monesti auttamisen kohteena, mutta osansa on myös saaneet mm. sotiemme veteraanit.

Siniset Ritarit -lehti

Mikä on Vammaisliikunnan ILO ry?

Perjantai 28.2.2025 klo 7.31 - Henri K.

Suomen Vammaisjalkapallo ry ja Finnish Disabled Golfers (FDG) ry päättivät yhteistuumin perustaa joulukuussa 2022 uuden yhdistyksen nimeltään Vammaisliikunnan ILO ry. ”Ajatus lähti alunperin yhteisistä keskusteluista, missä pohdimme miten nämä kaksi yhdistystä voisi tiivistää yhteistyötään.” kertoo uuden yhdistyksen Puheenjohtaja Johannes Siikonen ”Käydessämme keskustelua eteenpäin, heräsi ajatus siitä, että miksemme sitten perustaisi yhdistystä, joka voisi auttaa kaikkia vammaisurheilijoilta ja eri vammaisurheilulajeja”, Siikonen jatkaa.

Vastaavia tukiyhdistyksiä on ollut suomessa aikaisemminkin. Vammaisliikunnan ILO ry eroaa näistä siten, että saadakseen tukea, hakijan ei tarvitse olla yhdistyksen jäsen ja maksaa yhdistyksen jäsenmaksuja. ”Yhdistyksen nettisivuille tulee lomake, joista kuka tahansa voi hakea esimerkiksi kilpailu- tai harjoituskustannuksiinsa tukea. Yhdistyksen hallitus päättää kaksi kertaa vuodessa, toukokuussa ja lokakuussa järjestettävissä kokouksissaan kenelle tukea sitten myönnetään ja kuinka paljon. Tämä riippuu tietenkin yhdistyksen senhetkisestä taloudellisesta tilanteesta. Samalla tarjotaan foorumi lehden, nettisivun ja sosiaalisen median kautta tuoda omaa lajiansa ja tekemistään näkyville laajemmalle yleisölle”, Siikonen jatkaa.

”Tämäntyyppiselle tukitoiminnalle on selkeää tarvetta vammaisurheilijoiden parissa. Liian moni urheilija, nuori tai vanhempi, joutuu pohtimaan sitä pystyykö valmistautumaan tärkeisiin koitoksiin, tai ylipäätänsä osallistumaan kilpailuihin tai tapahtumiin, koska kustannukset ovat niin korkeat. Haluamme yrittää osaltamme tukea ja auttaa niin monta urheilijaa kuin mahdollista, edes vähän. Sekin on paljon parempi kuin ei mitään.” Siikonen tarkentaa.

Toiminnan käynnistäminen ei olisi ollut mahdollista ilman Printmix Oy:n tukea. ”Olemme tehneet heidän kanssaan monta vuotta Siipirikot-lehteä (ent. Blue Stars) CP-jalkapallon osalta. Jatkossa tulemmekin tekemään julkaisua, ”Vammaisliikunan ILO” -nimellä, joka laajemmin käsittelee eri vammaisurheilulajeja, sekä vammaisliikuntaa, sekä kertoo enemmän itse urheilijoista erilaisten henkilökuva-juttujen kautta. Printmix tulee osallistumaan myös toimituksellisen aineiston tekemiseen ja uskon, että sitä kautta saamme paljon laajemmin ja monipuolisemmin kerrottua vammaisurheilusta, vammaisurheilijoista ja vammaisliikunnan koko kirjosta.”

”Vammaisliikunnan ILO ry:n hallitus koostuu alkuvaiheessa Suomen Vammaisjalkapallo ry:n ja Finnish Disabled Golfers (FDG) ry:n edustajista. Lisäksi mukana on henkilöitä, joilla on pitkä tausta vammaisurheilun ja -liikunnan parissa, toki sekä Suomen Vammaisjalkapallo ry, että Finnish Disabled Golfers (FDG) ry jatkavat edelleen omina itsenäisinä yhdistyksinään, mikäli suora tukeminen juuri näihin lajeihin kiinnostaa”, Siikonen päättää.

Vuosina 2023 ja 2024 yhdistys keskittyy keräämään pohjakassaa tuleville vuosille jaettaviksi, henkilökohtaiset tukihaut käynnistetään vuoden 2025 alussa.

Rikospoliisi Ajaa 2025 - Nuorten liikenneturvallisuus

Perjantai 7.2.2025 klo 12.19 - Arto Koponen

Nyky-yhteiskunnassa sosiaalinen media on erottamaton osa elämäämme. Se tarjoaa yhteydenpitovälineitä, viihdettä ja tietoa sekä on erityisesti nuorten ja lasten keskuudessa jatkuvasti läsnä. Kännykät ja muut mobiililaitteet ovat vakiinnuttaneet paikkansa arjessamme, mutta niiden jatkuva käyttö voi aiheuttaa merkittäviä riskejä erityisesti liikenteessä.

Tarkkaavaisuus on avain liikenneturvallisuuteen

Liikenteessä tarkkaavaisuus on elintärkeää. Olitpa sitten jalankulkija, pyöräilijä tai autonkuljettaja, huomion keskittäminen liikenneympäristöön on välttämätöntä turvallisuuden takaamiseksi. Sosiaalisen median jatkuva houkutus kuitenkin haastaa tämän: viestien lukeminen, kuvien selaaminen tai videoiden katselu voivat viedä huomion hetkessä pois liikenteestä ja lisätä onnettomuusriskejä.

Nuoret ja lapset ovat erityisen alttiita tälle haasteelle. He ovat kasvaneet digitaalisen median parissa ja ovat tottuneet jatkuvaan yhteydenpitoon ja tiedonvaihtoon. Valitettavasti tämä voi johtaa siihen, että puhelinta käytetään myös silloin, kun se on erityisen vaarallista – esimerkiksi ylittäessä tietä tai liikuttaessa pyörällä liikenteen seassa.

Kuinka sosiaalinen media vaikuttaa tarkkaavaisuuteen?

Sosiaalinen media on suunniteltu koukuttavaksi. Sovellukset tarjoavat jatkuvasti uusia ilmoituksia, jotka houkuttelevat meidät tarkistamaan puhelimen. Nuorten ja lasten kohdalla tämä houkutus voi olla erityisen voimakas, sillä sosiaalinen media tarjoaa paitsi viihdettä, myös mahdollisuuden saada huomiota ja vahvistusta omalle identiteetilleen.

Tutkimukset osoittavat, että jo lyhytkestoinen huomion siirtäminen liikenteestä puhelimeen voi olla kohtalokasta. Esimerkiksi 5 sekunnin katsaus puhelimen näyttöön voi johtaa siihenn, että autoilija tai pyöräilijä kulkee kymmeniä metrejä ilman, että hän huomioi ympäristöänsä. Tämän seurauksena jalankulkijoita voi jäädä huomaamatta, liikennevalot näkemättä tai ajoneuvojen etäisyyksiä arvioimatta.

Jalankulkijat ja kännykän käyttö

Yksi suurimmista ongelmista on kännykän käyttö jalankulkijoiden keskuudessa. Kuulokkeiden käyttö ja musiikin kuuntelu voivat jo itsessään heikentää kuuloaistia, mutta yhdistettynä puhelimen selaamiseen ne voivat olla suorastaan hengenvaarallisia. Monet nuoret kävelevät kadulla katse näytössä, jolloin he eivät huomaa esimerkiksi lähestyviä ajoneuvoja tai liikennevaloja.

Erityisesti suojatien ylittäminen puhelinta käytettäessä on riskialtista. Liikennesäännöt edellyttävät, että jalankulkijan on varmistettava tien ylityksen turvallisuus, mutta sosiaalinen media vie usein huomion pois tästä tehtävästä. Tämä voi johtaa siihen, että jalankulkija astuu suojatielle ilman, että hän on huomioinut liikkuvia ajoneuvoja.

Pyöräilijät ja tarkkaavaisuus

Myös pyöräilijöiden keskuudessa kännykän käyttö on yleistynyt. Viestien kirjoittaminen tai puheluiden vastaaminen ajon aikana voi johtaa siihen, että pyöräilijä menettää tasapainonsa tai huomaa liian myöhään edessä olevan esteen. Pyöräilijöiden tulisi aina keskittyä vähintään yhdellä kädellä ohjaustangon hallintaan ja katseella edessä olevaan liikenteeseen.

Pyöräilijöille on myös tärkeää muistaa, että liikennesäännöt koskevat heitä samalla tavalla kuin autoilijoita. Kännykän käyttö, joka vie huomion liikenteestä, on uhka paitsi pyöräilijälle itselleen, myös muille tienkäyttäjille.

Mitä voimme tehdä tilanteen parantamiseksi?

Vaikka sosiaalinen media on läsnä elämässämme, voimme silti oppia käyttämään sitä vastuullisesti liikenteessä. Seuraavat toimenpiteet voivat auttaa:

Tietoisuuden lisääminen:
Koulut ja vanhemmat voivat kasvattaa lasten ja nuorten tietoisuutta siitä, miten tärkeää on keskittyä liikenteeseen. Yhteiset keskustelut ja koulutukset voivat auttaa ymmärtämään, miksi sosiaalisen median käyttö liikenteessä on vaarallista.

Teknologian käyttö:
Monet sovellukset tarjoavat nykyisin toimintoja, jotka estävät puhelimen käytön ajon aikana. Esimerkiksi “ajotila” voi estää ilmoitukset, kun käyttäjä liikkuu tiettyä nopeutta.

Esimerkin voima:
Aikuiset voivat toimia hyvänä esimerkkinä lapsille ja nuorille. Kun vanhemmat ja opettajat noudattavat tarkkaavaisuutta liikenteessä, nuoret oppivat arvostamaan turvallisuutta.

Lainsäädäntö ja valvonta:
Monet maat ovat ottaneet käyttöön lainsäädäntöä, joka rajoittaa puhelimen käyttöä liikenteessä. Esimerkiksi käsien vapaan laitteiden käytön pakottaminen voi auttaa vähentämään onnettomuuksia.

Loppusanat

Sosiaalinen media on voimavara, mutta sen käyttö liikenteessä voi johtaa vakaviin seurauksiin. Nuorille ja lapsille on elintärkeää opettaa, miten he voivat käyttää teknologiaa vastuullisesti ja miten tarkkaavaisuus voi pelastaa henkiä.

Yhteistyön avulla – niin kotona, koulussa kuin yhteiskunnan tasolla – voimme varmistaa, että liikenteessä on turvallisempaa kaikille.

Koirapartion matkassa 1/2025

Torstai 30.1.2025 klo 13.36 - Kessu ja Jussi

(Poiminta Koirapartion matkassa -lehdestä 1/2025

Kessu – Räjähtävä hiljaisuus

Valjaan lukko naksahtaa kiinni. Liina paikalleen valjaisiin. Kaikki aistit koiralla valmiina, kun se astuu autosta ulos, ilman erillistä käskyä. Auton ympäröivän metsän pimeys odottaa etsijäänsä, pelotonta ja valmiina kaikkeen olevaa partiokoiraa. Kaikkea mitä siellä voi odottaa.

Asiat tapahtuvat rutiinilla, aisteista tärkein, haju alkaa johdattaa toimintaa oikeaan suuntaan. Rutiini, sadoilla keikoilla ja harjoituksissa hiottu ammattitaito, toimii kuin ajatus. Ohjaaja unohtaa kaiken muun ja keskittyy täysin siihen, mitä koira tekee, mitä se ilmaisee toiminnallaan ja mihin se johdattaa partiota. Onko vaara heti partioauton läheisyydessä, viereisen pusikon takana lymyilemässä ja miettimässä omaa siirtoaan vai alkaako tällä kertaa pitkä ja raskas jäljestys.

Koiran ja ohjaajan takana, jossain läheisyydessä, on valmiina tuttu ja turvallinen henkivartija, varautuneena suojaamaan koirakon toimintaa mukana olevalla aseistuksella. Repsikka keskittyy omaan tehtäväänsä, puolustamaan partion turvallisuutta, suunnistamaan yön pimeydessä tietäen tarkalleen partion sijainnin sekä toimimaan partion radistina, välittäen muille tehtävää suorittaville poliisipartioille ajantasaista tietoa.

Otsavalon kirkas valokeila leikkaa maastoa, paljastaen entuudestaan täysin tuntematonta metsän muotoa, harjanne ja nyppylä kerrallaan. Valo etsii maasta jälkiä samalla kun se leikkaa koiran kautta pitkälle eteen, yrittäen paljastaa siellä uhkaavaa vaaraa. Joskus näemme valonkin avulla vain muutamia metrejä eteenpäin, tiheissä kuusikoissa ja pusikoissa näkyvyys on lähes nollassa, koira kuitenkin sukeltaa pimeyteen täysin pelottomasti, haju kulkee tässä, jatketaan, jatketaan.

Ohjaaja seuraa liinaa, on pyrittävä sulavasti seuraamaan samoista väleistä mistä koira on kulkenut, liina vaihtuu kädestä toiseen samalla kun ohjaajan vartalo luikertelee ryteiköistä läpi. Näkyvyys käy välillä lähempänä nollaa, otsalampun valokeila taittuu lehvistöistä valoseinäksi ihan eteen, kunnes taas valonsäteet pääsevät kiitämään avarampaan pimeyteen ja näkökyky alkaa erottamaan laajempaa kokonaisuutta.

Koira ei välitä valosta, se ei sitä tarvitse. Se muodostaa oman maailmansa, jossa tärkeimpänä aistina toimii hajukyky. Se tietää mitä olemme seuraamassa, se aistii onko pakeneva kohde pelokas, hätääntynyt vai täynnä uhmaa, adrenaliinia, joka ohjaa jossain edellä pakenijan päätöksiä. On osattava lukea koiraa, mitä se meille toiminnallaan ja eleillään kertoo. Siitä riippuu onnistumisemme, mutta myös turvallisuutemme. On punnittava ja arvioitava jatkuvasti, mitä ja miten koira työskentelee, saavutammeko pakenijaa vai onko välimatka edelleen kasvanut ja välimatka on vielä pitkä. Tämä ohjaa myös muuta poliisitoimintaa, joka keskittyy omaan tehtäväänsä, ottamaan pakenijan kiinni, jossain koirakon edellä, oikeassa suunnassa. Takaa-ajettu on saatava ansaan, jos sitä ei takaa-ajamalla voi saavuttaa.

Rattijuoppo, huumekuski, kaahari tai kortiton kuski, murhamies tai verekseltä henkirikospaikalta pakeneva epäilty. Meillä on vain aavistus, miksi joku pakenee meitä, täyttä varmuutta meillä ei ole koskaan. Onko pakenijalla mukana aseita, astaloita ja onko hän valmis käyttämään niitä meitä vastaan. Joskus tiedämme sen ennakolta, mutta usein emme sitä tiedä. On vain varauduttava kaikkeen, kaikkeen siihen mitä pakenija on valmis tekemään. Pelko, valehtelisin, jos emme sitä kokisi, se vain on ehkä erilaista kuin moni kuvittelee. Se on hallittua, laskelmoitua ja sitä pitää pystyä koko ajan arvioimaan kriittisesti. Pelon muoto on kokemuksen tuoman arviointikyvyn äärimmäinen muoto. Se koostuu kaikesta siitä, mitä tehtävään liittyy, edeltävästä toiminnasta, ennakkotiedoista, asioista joita olemme itse havainnoineet. Pelko on yksi työkaluista, sen määrä määrittelee myös omaa varautumistamme. Mitä enemmän pelko on läsnä tehtävällä, sitä enemmän me resursoimme henkilöstöä tehtävään. Jos emme ottaisi huomioon pelkoa, olisimme matkalla epäonnistumiseen. Sen täytyy olla läsnä, mutta sitä pitää osata prosessoida ja käyttää hyväksi.

Koiralle pelko on kirosana, jos koira pelkää, ei siitä ole välttämättä ollenkaan poliisikoiraksi. On vaikea sanoa, onko koiralla minkälainen kyky käsitellä pelkoa, ja miten se sen tuntee, mutta varmasti jokainen koiranomistaja tunnistaa sen omassa koirassaan. Kun raja tulee vastaan, se tulee vastaan. Kessun kohdalla olen ollut äärimmäisen onnekas. Mitä enemmän ymmärrän, että tehtävään liittyy tyypillisiä pelon elementtejä, pimeyttä ja äärimmäisiä olosuhteita, tuntemattomia maastoja,  epävarmuustekijöitä etsittävän suhteen, Kessu aistii ne minusta. Se vaistoaa, että ohjaaja on äärimmäisen keskittynyt, nyt ei harjoitella, nyt on tosi kyseessä. Se aistii jo matkalla tehtävälle radioliikenteestä, partion sisäisestä kommunikaatiosta ja joskus siitä keskittyneisyyden hiljaisuudesta, että nyt tapahtuu jotain poikkeuksellista. Partioauto kiitää yön pimeydessä ja välimatka kohteeseen pienenee. Kohta on hänen hetkensä, kohta on hänen paikkansa käyttää aistejaan, jotta tehtävä saadaan suoritetuksi. Koiran käytöksen ja odotuksen aistii. Tietää, että se on valmiina ja odottaa vain sitä hetkeä kun pysähdymme, repsikka suojaa toimintaa ja ohjaaja avaa sivuoven. Ottaa jälkirepun, laittaa otsavalon päähänsä ja avaa koirahäkin oven.

Valjaan lukko naksahtaa kiinni. Liina paikalleen valjaisiin. Kessu on valmiina kaikkeen. Se on ollut minun onneni, olen saanut äärimmäisen hyvän koiran ohjattavaksi. Sanotaan, että jotkut koirat syntyvät poliisikoiriksi, Kessu on ollut yksi niistä, se on syntynyt tekemään poliisikoiran työtä. On vaikea selittää tätä kaikkea sellaiselle, joka ei ole koiranohjaaja. Se ei ole niitä onnistumisen huippuhetkiä kun saamme pahiksen kiinni, tai kunniakkaasti löydämme jonkun, jonka hengen pelastamme. Se on vain jäävuoren näkyvä huippu. Koiranohjaajan ja koiran välinen suhde koostuu niistä pinnan alla olevista jatkuvista hetkistä, niistä hetkistä, jolloin kommunikoimme tavalla, jota ulkopuolinen ei ymmärrä. Ne hetket, jolloin katsomme toisiamme silmiin ja ajatuksemme sulautuvat yhdeksi ja samaksi. Niitä on jatkuvasti, niitä on kaikkialla, niitä on kaikilla koiranomistajilla, jotka välittävät koirastaan. Meille poliisikoiranohjaajille koira on vain vielä enemmän. Se on meidän läheisin työkaveri, se on mukana siellä minne moni muu ei uskalla mennä. Se on läsnä pelon ja riemun hetkillä, se on aina turvaamassa kun on vaaran paikka. Eikä se ole yksipuoleista, olen monta kertaa tehnyt päätöksen, jolloin olen katsonut, että emme ota turhaa riskiä, ja olemme päätyneet johonkin toiseen ratkaisuun. On helppo ajatella, että poliisikoira on vain koira, työkalu, jota käytetään suruttomasti poliisityön tekemiseen. Mutta se on hyvin väärä kuva, mutta siihenkin välillä törmää. Todellisuus on niin monivivahteinen ja uskomattoman laaja, että siksi sitä on niin vaikea kuvailla. Ihmisen paras kaveri, niin moni koiranomistaja kuvailee lemmikkiään. Meille, poliisikoiran tai muiden työkoirien ohjaajille, koiramme ovat työtovereita, kumppaneita, joiden kanssa yhdessä koemme asioita, ilon ja surun hetkiä, pelkoa ja onnistumisen riemua.

Kessu nostaa päätään. Ilmahajua. Kohde on lähellä. Repsikka takana näkee saman. Partiomme aistit terävöityvät äärimmilleen. Kessu kävelee muutaman askeleen, huppari polulla. Läpimärkä. Huikkaan repsikalle, jatketaan. Pakenija alkaa väsymään, heittää jo ylimääräisä vaatteitaan pois, mietin pieni hymynkare huulillani, alamme lähestyä, vauhtimme on ollut hyvä.

Maasto muuttuu vaikeammaksi, joudumme luovimaan sankkaan metsään pois polulta, nuorta kuusikkoa riittää niin pitkälle kuin näemme. Tiedän, että näkyvyys laskee muutamaan metriin, nyt on oltava tarkkana. Ajatus pelosta käy mielessä. Mitä jos meitä odotetaan, mitä jos pakenija odottaa kuusten kätkössä valmiina vahingoittamaan meitä, koiraa tai minua. Pelko on läsnä, ja sen kanssa pitää pystyä kommunikoimaan. Älä huoli, ota kaikki tarvittava huomioon ja hidasta vauhtia. Tämä on tehty satoja kertoja aikaisemminkin. Kessukin tietää, että emme voi kulkea tiheikössä samaa vauhtia kuin hyväkulkuisessa metsässä. Mutta veto vain kasvaa silti, tiedän mistä on kyse.

”Ollaan lähellä, nyt tarkkana”, huikkaan repsikalle.

Valokeilan säteet ottavat etäisyyttä heti nuoresta kuusikosta pois sukellettuamme. Kessun pää nousee ylös, ilmahajua. Annan liinaa, kuusikko oli menty lyhyellä liinalla, nyt annan sitä metrikaupalla lisää. Kessu saa toimia loppumatkan tuntoaistina, se saa johdattaa turvallisen matkan päässä liinassa oikeaan suuntaan. Kessu ei enää laske nenää maahan, se haistaa jo saaliin. Saalis on lähellä piilottelemassa. Missä, missä, valonsäteet leikkaavat pimeyttä.

Kessun aistit lukittuvat, katse ei enää hapuile ja nenä ei hae enää ilmaa. Sen terävä katse osoittaa suunnan. Se haluaa mennä eteenpäin, mutta pysäytän sen. Älä vedä, ei ole turvallista mennä suinpäin vaaraan. Anna minulle hetki aikaa, minäkin yritän paikallistaa pakenijan. Minulla ei ole samankaltaisia aisteja kuin sinulla, minulla on vain näkö ja kuulo, ne eivät vielä paljasta minulle mitään.

Suuntaan valokeilaa sinne minne Kessu tuijottaa kiihkeästi, yhä edemmäs eteenpäin. Maassa on tumma maastosta erottuva pieni kohouma. Mikä se on, katseeni tarkentaa samalla kun puristan tiukemmin Kessun liinasta, ei ole vielä sinun aika toimia.

Painan radion tangenttia samalla kun aloitan käskytyksen, jotta kaikki tehtävään osallistuvat tietävät mitä tapahtuu:

”Poliisin koirayksikkö! Nouse hitaasti kädet näkyvillä ylös!”

Siellä se on, mytty maassa on kengänpohja. Jos on kengänpohja, siitä jatkuu piilossa oleva jalka, loppuvartalo ja pakenija. Repsikka on nähnyt saman ja siirtyy suojaamaan meitä. Kessu riuhtaisee kunnolla - päästä nyt, ei se tottele sun huutoa, anna minä käyn kertomassa, että löydettiin sut..

”Nouse ylös! Poliisi on varautunut voimankäyttöön!”

Kessun vartalo jännittyy äärimmilleen - minä olen se voimankäyttö jos et tottele!

Metsässä räjähtää, korvia huumaava pauhu, joka tulee Kessusta! Pitkän jäljestyksen jälkee. Kaikki patoutunut jännitys pääsee irti yhtäkkiä kuin koko metsä räjähtäisi. Vielä hetki sitten oli ollut täysi hiljaisuus, jonka oli rikkonut ensin käskytykseni, joka sekään ei ollut hiljaisimmasta päästä. Mutta kun se ei ollut tehonnut, Kessun oma käskytys alkaa toimimaan – kuulit mitä sulle huudettiin, jos et nyt tottele, niin minä olen se voimankäyttö jonka kohtaat..

”Nouse ylös, poliisi on varautunut myös käyttämään poliisikoiraa!”

 Valttikortit on nyt lyöty pöytään. Meillä on niin hyvä käsi pöydässä, että sitä ei kannattaisi lähteä vastustamaan. Mutta aina ei voi tietää, joskus pakenijat ovat epätoivoisia..

”Joo joo, älä vaan päästä koiraa, älä vaan päästä koiraa. Mä pelkään koiria.. Nyt mä nousen.. Älä päästä koiraa..”, kuuluu pelokas ääni hiljaa mättään takaa.

”Kädet näkyvillä, ääntä kohti!”, käskytän edelleen.

Valokeila paljastaa kädet, vartalon, märän ja kylmettyneen pakenijan. Käsiin sujahtaa repsikan käsiraudat, nyt ei enää paeta, eikä yritetä mitään temppuja. Turvallisuustarkastus.

Painan radion tangenttia:

”Kohde poliisin hallussa, pyydetään tukipartiota ottamaan kohde vastaan lähimmälle tieuralle.”

Tämän jälkeen on aika antaa isot kehut varsinaiselle sankarille. Radiosta saattaa kuulua tilannetta johtaneen poliisin kiitokset, joskus jopa päivystävä komisario saattaa kehua hyvästä työstä.

Mutta meille tärkeintä on se molemminpuolinen hyvä tunne siitä, että suoritimme jotain sellaista, johon vain Kessun nenä ja ammattitaito on johtanut. Se on koulutettu poliisikoiraksi, sitä se on tehnyt koko elämänsä samalla innolla ja antaumuksella. Kun sen hakee tarhasta mukaan töihin, niin vaikka aina lenkille tai metsään lähtiessä siitä näkee kuinka innoissaan se on, huomaa siitä silti aina sen eron, se tietää että nyt on töiden aika. Ja se innostus tarttuu, vaikea on itsekään olla harmissaan kun näkee, että toinen jo odottaa työmatkaa ja töihin pääsemistä. On aika taas seikkailla ja olla valmiina kaikkeen mitä eteen tulee.

Onnistuneen suorituksen jälkeen annan Kessulle kehuja ja palkkioksi välillä pallon, joskus ruokaa, tilanteesta riippuen. Mutta Kessulle on aina tärkeintä ollut halaus, ja se katsekontakti jonka se ottaa siinä yhteydessä. Saman halauksen se haluaa antaa aina myös ennen siirtymistä poliisiautoon, siitä näen samalla että se on kunnossa ja valmiina töihin.

Irrotan liinan valjaista. Valjaan lukko naksahtaa auki. Jatkamme työvuoroa. Meille edellä kuvattu poliisikoiratehtävä oli yksi muiden joukossa. Yksi kymmenistä, yksi sadoista. Vuodessa poliisi tekee kentällä töitä läpi vuoden, kaikissa olosuhteissa kaikkina vuodenaikoina. Poliisikoiratehtäviä on lähes jokaisessa vuorossa, erilaisia ja erilaisissa ympäristöissä. Poliisikoira menee sinne minne sen ohjaajakin, sinne missä on rikollinen paennut maastoon, murtautunut taloon tai teollisuusalueelle, sinne minne muistisairas ihminen on kadonnut metsään tai kaupunkiin, marjastaja metsän siimekseen, pikkulapsi kotoaan. Partiokoirat etsivät sen lisäksi esineitä ja oman erikoisalansa koulutettuja aineita, Kessu etsi palavia nesteitä. Sen lisäksi ovat vielä voimankäyttötehtävät, jossa koirapartio tukee muuta poliisitoimintaa koiran avulla, pelotteena tai tilanteen ratkaisevan elementtinä.

Jos lukijalle tuli kuvaamastani jäljestystehtävästä edes vähän innostunut olo, vähän sellainen fiilis, että onpa mielenkiintoista ja hienoa hommaa, niin sitähän se on. Meille, Kessulle, minulle ja repsikalle se on ollut arkea, mutta aika antoisaa arkea, koska tiedämme, että harjoitamme ammattia, jossa voimme olla oikeasti hyödyllisiä, ja jota usein ei vielä tänäkään päivänä voida yhtä monipuolisesti suorittamaan teknisillä laitteilla. Laitteet tekevät vain yhden osasuorituksen siitä kokonaisuudesta, jonka koulutettu koira ohjaajineen ja partiokavereineen tekee. Olen siis sanomattakin ylpeä ammatistani, mutta erityisen ylpeä olen siitä, että olen saanut ohjata Kessun kaltaista koiraa yli yhdeksän vuotta. Ei se aina ole ollut helppoa, eikä taitojen opettaminen ole ollut sujuvaa kuin tanssi, vaan on se vaatinut myös sisua ja ymmärrystä, aikaa ja kärsivällisyyttä puolin ja toisin. Jokainen koira on erilainen, samat koulutusmetodit eivät toimi kaikille koirille, pitää ymmärtää, että lopputulos, johon pyritään, on aina hieman erilainen koirasta riippuen. Vaaditut koiran tasoa osoittavat tasokokeet ovat kaikille koirille samat ja suoritustyylikin samankaltainen, mutta työtehtävillä menestyksekäs koiranohjaaminen vaatii aika usein koirakon ymmärrystä toistensa ominaisuuksien parhaasta hyödyntämisestä. Ei ohjaaja ole ainoa, joka tehtävillä ohjaa koiraa, koirat myös ohjaavat ohjaajiaan eri tavoin, jos vain ohjaajat uskovat ja luottavat niiden kykyihin. Suurin taito, jonka olen itse Kessulta oppinut, on se, että luottamalla koiraani olemme onnistuneet tehtävillä tavoilla, joihin en itse olisi koskaan uskonut tai välillä edes osannut arvata. Onnistuminen ei silti aina ole riemua ja iloa, vaikka saavutammekin ennalta arvaamattoman lopputuloksen. Joskus emme ole löytäneet etsimiämme ihmisiä elossa, mutta silti se on tärkeää työtä, joka jonkun täytyy tehdä. Silloinkin koira antaa ohjaajalleen paljon, koska se yhteys on edelleen olemassa, yhteys jonka avulla etsintä on saatu suoritettua. Koiralle se on yhtä tärkeä onnistuminen, oli löydetyn tila mikä tahansa, siihen ne on koulutettu ja samalla tavalla me ohjaajina kehumme niitä hyvin suoritetusta työstä.

Kiitoksen haluan myös tämän tarinan kautta välittää kaikille niille, jotka ovat kasvattajasta lähtien edesauttaneet ja ohjanneet ja opettaneet, maalimiehistä kouluttajiin, perheenjäseniin ja kollegoihin, jotka ovat tukeneet ja ymmärtäneet. Lista olisi niin pitkä, etten ala nimiä luettelemaan yksitellen, he kyllä tietävät ja ovat varmasti myös tyytyväisiä ja ylpeitä, että Kessu palveli täyden iän poliisikoirana palvellen Suomea ja sen kansalaisia aina pyyteettömällä ja ahkeralla tyylillään.

Jaahas, taitaa olla aika naksauttaa tekstinkäsittelyohjelma kiinni, tulee niin paljon tarinaa taas paperille. Vaikka me Kessun kanssa nyt lopettelemme virkauran oikeassa maailmassa, luulen että kuulette näin tekstien muodossa vielä seikkailuistamme jatkossakin. Sen verran paljon on tullut yli yhdeksän vuoden aikana koettua yhdessä. Osa tarinoista vain on sellaisia, ettei niitä kaikkia vielä kannata lukijoille etukäteen paljastaa.

Jussi & Kessu (Suhteellisen Vekkuli / Pörri) ja ne kaikki vakirepsikat ja muut partiossamme keikkaa ajaneet ja poliisikoirapartion työtä siinä samalla maistaneet (pahoittelut kaikista niistä ruokailuista, jotka jäivät väliin, mutta koiratehtävät ja koirat tulevat aina ensin, ruoka sitten kun keritään syömään)

Lue koko lehti verkossa: https://issuu.com/printmixoy

Viranomaisten jalkapalloturnaus yhdistää turvallisuuden tekijät

Keskiviikko 22.1.2025 klo 15.10 - Mika-Matti Trogen

Viranomaisten yhteinen jalkapalloturnaus on vuosittain järjestettävä tapahtuma, joka tuo yhteen yhteiskuntamme turvallisuuden kulmakivet. Turnaukseen voivat osallistua joukkueet eri viranomaisorganisaatioista, kuten pelastuslaitoksilta, puolustusvoimista, poliisista, rajavartiolaitokselta, tullista, rikosseuraamuslaitokselta ja hätäkeskuslaitokselta. Tämä perinteeksi muodostunut kilpailu ei ole pelkästään urheilullinen koitos, vaan se toimii myös arvokkaana yhteistyön vahvistajana.

Yhteistyö avainasemassa

Nykypäivänä viranomaisyhteistyö on keskeisessä roolissa monien yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisessa. Yhteiset tapahtumat, kuten SM-jalkapalloturnaus, tarjoavat tilaisuuden vahvistaa viranomaisten välistä yhteistyötä sekä luoda uusia yhteyksiä eri toimijoiden välillä.
”Hyvän yhteistyön ansiosta on helpompi saavuttaa yhteisiä päämääriä ja menestyä eri osa-alueilla,” toteaa eräs tapahtuman järjestäjistä.

Tällaisissa tapahtumissa viranomaiset voivat vaihtaa ajatuksia niin ammatillisessa mielessä kuin vapaamuotoisesti, mikä vahvistaa luottamusta ja yhteishenkeä.
Liikunta tukee hyvinvointia

Jalkapalloturnaus korostaa myös liikunnan merkitystä osana viranomaisten työ- ja toimintakyvyn ylläpitämistä. Esimerkiksi poliisit, pelastajat ja sotilaat joutuvat usein kohtaamaan fyysisesti ja psyykkisesti kuormittavia tilanteita, joissa hyvä kunto ja stressinsietokyky ovat olennaisia.

Säännöllinen liikunta tukee paitsi fyysistä jaksamista myös psyykkistä hyvinvointia. Se auttaa ennaltaehkäisemään sairauksia, kuten sydän- ja verisuonitauteja, sekä vähentää masennuksen oireiden riskiä. Liikunta vaikuttaa myös myönteisesti yhteishenkeen ja sosiaalisiin suhteisiin, mitkä ovat keskeisiä elementtejä viranomaisten yhteistyössä.

Hyötyä työelämään

Pitkäjänteinen liikunta ja urheilu parantavat työhyvinvointia, mikä näkyy pienentyneenä sairauspoissaolojen, tapaturmien ja henkilöstön vaihtuvuuden määränä. Työyhteisössä hyvinvointi heijastuu myönteisesti niin henkilöstöön, työprosesseihin kuin johtamiseenkin. Tämä tekee liikunnasta ja yhteisistä tapahtumista sijoituksen, joka tuottaa tulosta sekä yksilö- että organisaatiotasolla.

Jalkapalloturnaus tarjoaa viranomaisille erinomaisen mahdollisuuden yhdistää hyöty ja huvi: urheilun tuomat terveyshyödyt yhdistyvät ammatillisen verkostoitumisen ja yhteistyön kehittämiseen. Tapahtuma muistuttaa siitä, että yhteisöllisyys ja yhteiset ponnistelut voivat edistää paitsi työhyvinvointia, myös koko yhteiskunnan turvallisuutta ja hyvinvointia.

Katse tulevaisuuteen

Perinteeksi muodostunut viranomaisten jalkapalloturnaus jatkaa arvokasta tehtävään yhteisön ja yhteistyön vahvistajana. Tämänkaltaiset tapahtumat muistuttavat meitä siitä, että hyvä yhteistyö ja yhteiset tavoitteet voivat luoda parempaa huomista niin viranomaisille kuin koko yhteiskunnallekin.

Lue vuoden 2024 lehti TÄSTÄ

Printmix Oy - sivusto lisää yhdistysten näkyvyyttä

Keskiviikko 22.1.2025 klo 14.22 - Mika-Matti Trogen

Portaali on paikka, jossa yhdistyslehdet voivat saada huomiota ja uusia lukijoita

Tämä hyödyllinen portaali on suunniteltu pitämään yhdistysten lehdet ja niiden uutiset näkyvissä, jotta ne tavoittavat enemmän lukijoita ja saavat haluamansa huomion. Suomessa on lukuisia yhdistyksiä, joista ihmiset eivät tiedä. Tämän portaalin eräs tarkoitus on löytää yhdistystoiminnasta kiinnostuneita ihmisiä ja tarjota heille lisätietoja erilaisista yhdistyksistä, joihin he voivat halutessaan liittyä.

Lähes kaikki yhdistykset tarvitsevat lisää lukijoita ja uusia jäseniä. Helpottaakseen heidän työtään, Printmix Oy:n toimitusjohtaja, Mika-Matti Trogen, loi tämän portaalin. Portaalissa on erilaisten yhdistyslehtien uutisia ja niitä voi lukea yhdestä paikasta. Tämä on Mika-Matti Trogenin kädenojennus asiakkailleen sillä palvelu on heille maksuton. Portaalista on huomattavasti apua yhdistyslehtien näkyvyydelle verkossa.

Järjestölehtien ja yhdistyslehtien tarkoituksena on edistää mielenkiintoista ja arvokasta sisältöä, joka voi auttaa muita jäseniä heidän samankaltaisissa haasteissaan. Tämä portaali auttaa myös yhdistysten tulojen hankinnassa sillä kukapa mainostaja ei haluaisi lisänäkyvyyttä lehdelle.

Portaali toimii yhdistyksen brändin rakentamisessa sillä yhdistyksen ilme saa lisää näkyvyyttä. Kaikilla yhdistyksillä ei ole vielä verkko-osoitetta mutta tämän palvelun ansioista he pääsevät näkyviin myös verkossa.

Printmix Oy

Printmix on suomalainen kustannusyhtiö, joka julkaisee, taittaa ja jakelee järjestökentän aikakauslehtiä kokonaisvaltaisesti. Meidän ydinvahvuuksiamme ovat erilaiset yhdistyslehdet ja tämä portaali on omistettu tila niille. Lähes kaikki Printmixin tuottamat lehdet löytyvät myös ISSUU-verkkopalvelusta. https://issuu.com/printmixoy

Printmix tarjoaa laadukkaita julkaisupalveluita ja on kustantamisen edelläkävijä suomalaisessa myyntimediassa. Suoritamme lehtiin ilmoitusmyynnin, laskutuksen, suunnittelun, sivuntaiton, painattamisen ja jäsenpostituksen avaimet käteen periaatteella.

Asiakkaina meillä tällä hetkellä on eniten urheiluun ja opintoihin liittyviä poliisin, pelastuslaitoksen ja vammaisurheilun lehtiä. Meiltä hoituu kokonaisvaltainen lehden tuotanto:

Ota yhteyttä
Meihin voit ottaa yhteyttä rohkeasti kaikissa lehti- ja ilmoitusmyyntiasioissa.

Mika-Matti Trogen
Printmix Oy
+358 10 3196380